Lääketiede on laaja kokonaisuus, jota on vaikea käsitellä lyhyesti. Sairauksien ennaltaehkäisy ja hoidon optimointi ovat keskeisiä terveyden kannalta. Usein yksi asia johtaa toiseen: sairaudet kerääntyvät helposti jaettujen riskitekijöiden, yhteisten biologisten mekanismien tai lääkityshaittojen vuoksi.

Alla joitakin kokonaisuuksia, joiden hoidossa on kehitytty, mutta joissa tunnistan edelleen tehottomuutta tai oleellisten tekijöiden huomioimattomuutta käytännön lääkärintyössä.

Psyykkinen hoito. Aktiivinen hoito-ote, terapiamenetelmien tehokas hyödyntäminen, neuromodulaatiot ja kokonaisvaltaisuus.

Perusriskitekijät. Verenpaineen, kolesterolin, sokeriarvojen ja maksa-arvojen riittävän tehokas tutkiminen ja hoito sekä potilaan kattava informointi yksilöllisestä riskistä ja arvoista.

Lääkitysten ja hoitojen optimointi. Astma- ja kilpirauhaslääkitykset, ehkäisymenetelmä, vaihdevuosien hoito ja rautaparametrit.

Vatsaoireilu. Kokonaisvaltainen huomiointi, riittävät tutkimukset ja hoitovaihtoehtojen systemaattinen läpikäynti.

Lihavuuden hoito. Riittävän tehokas hoito ravitsemuksella, lääkityksellä ja soveltuvilta osin myös leikkaushoidolla.

Uni. Obstruktiivinen uniapnea on edelleen alitunnistettu. Unen hoidossa oikeiden menetelmien yksilöllinen käyttö lääkehoidosta unihygieenisiin ja terapeuttisiin menetelmiin.

Luuntiheys. Riittävästä luuntiheydestä huolehtiminen lääkehoidoin ja ravintolisin.

Pitkäaikainen kipu. Kivun aiheuttajan tutkiminen soveltuvilta osin (esim. ENMG, MRI) ja monitekijäinen hoito: fysioterapia, neuromodulaatio, psykoterapia, injektiohoidot, tietoisuustaidot, psykoedukaatio ja lääkehoito.

Ihomuutokset. Syöpämuutokset ja toiminnallista haittaa aiheuttavat muutokset.

Monilääkitysongelmat. Lääkehoitojen hyötyjen ja haittojen uudelleenarvio toisinaan mielekästä.

Seksuaaliterveys. Usein hankala aihe keskustella, mutta hyvin merkityksellinen. Mielekkäitä hoitovaihtoehtoja erilaisiin ongelmiin on tarjolla varsin runsaasti.