Jasmin Honkamäki
LT — Lääkäri ja tutkija
Jasmin Honkamäki on lääkäri ja lääketieteen alan tutkija, jonka erityisosaamisalueita ovat hengitysterveys, ennaltaehkäisevä lääketiede, sekä näyttöön perustuva terveyden optimointi ja pitkäikäisyys. Hän on valmistunut lääketieteen lisensiaatiksi ja -tohtoriksi Tampereen yliopistosta.
Tällä hetkellä hän työskentelee ylilääkärinä Terveystalo Porissa, jossa hän vastaa yleis- ja erikoislääketieteen lääketieteellisestä laadusta. Hän on suorittanut työterveyshuollon pätevöittävän kurssin ja erikoistuu terveydenhuoltoon hallinnollisen työn kautta.
Hän tekee tutkimusta astmasta, hengitystieoireista ja monisairastavuudesta väestötasolla. Hänen väitöstutkimuksensa on keskittynyt aikuisiän astman diagnoosin ajankohtaan ja sen vaikutukseen astman ennusteeseen, oiretaakkaan ja monisairastavuuteen. Parhaillaan hän tutkii kroonisen yskän riskitekijöitä, sekä astman yhteyttä muihin pitkäaikaissairauksiin, kuten sydän- ja verisuonisairauksiin sekä mielenterveyden häiriöihin.
Lääkäri Honkamäki toteuttaa, ja kokeilee terveyttä edistäviä menetelmiä omassa arjessaan kattavasti ja rutiininomaisesti. Terveyttä edistävä liikunta kaikkina vuodenaikoina, laajaa suolistomikrobiston lajikantaa edistävä ruokavalio minimoiden prosessoidun ruoan määrän, raittius vuodesta 2024 ja elämänmittainen tupakoimattomuus, terveyden seuranta puettavien laitteiden ja säännöllisten lääketieteellisten tutkimusten avulla, sisäilman laatuun panostaminen, ravintolisien ja lääkityksien optimointi elämäntilanteen mukaan, säännöllinen saunominen, sekä sirkadiaanisen rytmin huomioiminen ja hallittu kofeiinin käyttö eivät ole hänelle pelkkiä teoreettisia suosituksia, vaan tiedon ja kokemusten kautta opittuja parhaita toimintatapoja.
Koulutus
LL — Tampereen yliopisto
LT — Tampereen yliopisto, väitöskirja: Epidemiology of Asthma by Age at Diagnosis
Nykyinen asema
Vastaava lääkäri, Terveystalo Pori
Aiemmat toimet
Aluevastuulääkäri, Mehiläinen
Päivystyksen vuorovastaava lääkäri, Etelä-Pohjanmaan keskussairaala
Sisätautien ja neurologian etupäivystäjä, ensihoidon ja alueen yleislääkäreiden konsultti Mikkelin keskussairaalassa. Porin Ässien U20 joukkuelääkäri. Akuuttipsykiatrian, YTHS:n, ja Vankisairaalan lääkäri.
Kielitaito
Suomi
Englanti (sujuva)
Ruotsi (ammatillinen osaaminen)
Tutkimusprofiilit
Alkuperäistutkimukset
Honkamäki J. Asthma epidemiology by age at diagnosis. Doctoral thesis, Tampere University, April 2024.
Väitöskirja, jossa tutkittiin astman diagnoosin ajankohdan vaikutusta ennusteeseen, astman oireiluun, liitännäissairauksiin ja paranemistaipumukseen.
Honkamäki J. et al. Nonrespiratory diseases in adults without and with asthma by age at asthma diagnosis. J Allergy Clin Immunol Pract. 2023;11(2):555-563.e4.
Tutkittiin, miten pitkäaikaissairauksien, mukaan lukien sydän- ja verisuonisairaudet, aineenvaihduntasairaudet ja psykiatriset sairaudet, esiintyvyydet erosivat astmaa sairastavien ja sairastamattomien aikuisten välillä astman diagnoosin ajankohdan mukaan.
Hisinger-Mölkänen H. et al. Age at asthma diagnosis is related to prevalence and characteristics of asthma symptoms. World Allergy Organ J. 2022;15(9):100675.
Osoitettiin, että aikuisten astmaoireiden esiintyvyys ja luonne vaihtelevat merkittävästi astman diagnoosin ajankohdan mukaan. Aikuisena diagnosoiduilla potilailla oli erilainen oireprofiili, ja enemmän oireita kuin lapsuudessa diagnosoiduilla.
Andersen H. et al. NSAID-exacerbated respiratory disease: a population study. ERJ Open Res 2022;24;8(1):00462-2021.
Väestötason tutkimus tulehduskipulääkkeiden pahentamien hengityselinsairauksien esiintyvyydestä ja kliinisistä piirteistä.
Andersen H. et al. Influence of childhood exposure to a farming environment on age at asthma diagnosis in a population-based study. J Asthma Allergy 2021;7;14:1081-1091.
Tutkittiin, viivästyttääkö tai estääkö maatilaympäristössä kasvaminen astman diagnosointia, ja havaittiin lapsuuden maatilaympäristöaltistuksen vaikuttavan astman diagnoosin ajankohtaan aikuisiässä.
Andersen H. et al. Dyspnea has an association with lifestyle: differences between Swedish and Finnish speaking persons in Western Finland. Eur Clin Resp J 2020;10;8(1):1855702.
Selvitettiin, miten elintavat kuten liikunta, tupakointi ja painoindeksi liittyvät hengenahdistukseen, ja havaittiin eroja suomen- ja ruotsinkielisten suomalaisten välillä.
Honkamäki J. et al. Asthma remission by age at diagnosis and gender in a population-based study. J Allergy Clin Immunol Pract 2020;S2213-2198(20)31347-7.
Osoitettiin, että astman remissioaste vaihtelee merkittävästi diagnoosin ajankohdan ja sukupuolen mukaan. Aikuisena, ja etenkin myöhemmin aikuisuudessa diagnosoidun astman remission todennäköisyys oli pienempi kuin lapsuudessa diagnosoidun.
Pakkasela J. et al. Age-specific incidence of allergic and non-allergic asthma. BMC Pulm Med 2020;20(1):9.
Määritettiin allergisen ja ei-allergisen astman ilmaantuvuus eri ikäryhmissä. Ei-allerginen astma oli vallitseva vanhemmilla aikuisilla, kun taas allerginen astma oli yleisempi astmatyyppi nuoremmissa ikäryhmissä.
Honkamäki J. et al. Age- and gender-specific incidence of new asthma diagnosis from childhood to late adulthood. Respir Med 2019;154:56-62.
Kartoitettiin uusien astmadiagnoosien ilmaantuvuus koko elämänkaaren ajalta. Havaittiin astman ilmaantuvuuden olevan korkein 40-49-vuotiailla naisilla ja 0-9-vuotiailla pojilla, ja aikuisuudessa diagnosoidun astman olevan väestötasolla lapsuudessa diagnosoitua astmaa yleisempää.